Mikä auttaa vatsavaivoihin?

Vatsavaivat jaetaan elimellisiin ja toiminnallisiin vaivoihin. Elimelliset vaivat ovat varsinaisia sairauksia, joiden syy on melko tunnistettava: esimerkiksi refluksitauti johtuu ruokatorven alemman sulkijalihaksen väljyydestä. Elimellisiin vatsavaivoihin on yleensä joko lääke- tai kirurginen hoito. Tavallisia elimellisiä vatsavaivojen syitä ovat keliakia, suolistotulehdukset (esim. Crohnin tauti, haavainen paksusuolitulehdus eli colitis ulcerosa), suolistosyöpä, sappikivet, vatsahaava, helikobakteeri-infektio ja refluksitauti (mahahapon ja ruoan takaisinvirtaus ruokatorveen). Toiminnallisissa vaivoissa vatsan toiminta on pitkäaikaisesti häiriintynyt mutta toiminnan häiriöille ei ole selvää syytä missään elimessä. Toiminnallisissa vatsavaivoissa ensisijalla on elämäntapahoito, missä ruokavaliolla on suuri merkitys, sillä toiminnallisiin vatsavaivoihin ei ole kirurgista hoitoa ja lääkehoidon teho on rajallinen. Toiminnallisia vaivoja ovat toiminnallinen ylävatsavaiva eli toiminnallinen dyspepsia, toiminnallinen ripuli,  toiminnallinen turvottelu, ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS (irritable bowel syndrome) sekä toiminnallinen ummetus. Herkällä vatsalla tarkoitetaan juuri näitä toiminnallisia vaivoja.

Vatsavaivoissa oikean diagnoosin tekeminen on erittäin tärkeää ja pitkään jatkuneet vatsavaivat ovat aina syy käydä lääkärin vastaanotolla. Pelkkien oireiden perusteella on mahdotonta sanoa varmasti, onko kyseessä toiminnallinen vai elimellinen vatsavaiva: ärtyvän suolen oireyhtymä voi olla erittäin vaikeaoireinen, kun taas suolistosyöpä voi olla hyvin vähäoireinen tai jopa oireeton. On myös hyvä muistaa, että elimelliset ja toiminnalliset vatsavaivat eivät pois sulje toisiaan: Esimerkiksi refluksitaudin ja ärtyvän suolen oireyhtymän samanaikainen esiintyminen on tavallista. Hälyttäviä oireita, joiden ilmaantuessa lääkäriin on mentävä viipymättä, ovat: verenvuoto suolistosta (veren näkyminen ulosteen joukossa, ulosteen mustuminen), anemia, jatkuva ripuli ja painonlasku sekä oireiden alkaminen yli 50-vuotiaana.

Toiminnallisten vatsavaivojen ja etenkin ärtyvän suolen oireilua pystytään suitsimaan hyvin FODMAP-rajoitteisella ruokavaliolla, missä FODMAP-hiilihydraattien (fermentable oligo-, di-, and monosaccharides and polyols) paksusuolessa fermentoituvien lyhytketjuisten oligo-, di- ja monosakkaridien saantia vähennetään ruokavaliosta. Fermentaation aikana syntyy kaasuja, erityisesti vetyä ja metaania, jotka aiheuttavat herkästä vatsasta kärsiville henkilöille epämiellyttäviä oireita, kuten ilmavaivoja, kipua ja turvotusta. Fermentaatioprosessia voidaan hillitä, jolloin kaasujen muodostus vähenee ja samalla kipu, ilmavaivat ja vatsan turvotus helpottavat. Fermantaatioprosessin hillitseminen tapahtuu nimenomaan vähentämällä fermentaation polttoainetta eli FODMAP-hiilihydraatteja, joita ovat fruktaanit, galaktaanit, fruktoosi, laktuloosi, polyolit eli sokerialkoholit sekä laktoosi (laktoosi-intolerantikoilla sekä henkilöillä, joilla oma kokemus puoltaa välttämistä, vaikka ei olisi todennettua intoleranssia). Käytännössä fermentaatioprosessia hillitään rajoittamalla tai vähentämällä sellaisia ruoka-aineita ruokavaliossa, jotka sisältävät runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja: FODMAP-rajoituksessa puututaan vain hiilihydraattien laatuun, ei määrään.

FODMAP-rajoitusta noudatetaan 4-6 viikon ajan ja tämän jälkeen rajoitus puretaan, vaikka se olisikin tehonnut hyvin. Rajoituksen loputtua ruokavaliota laajennetaan vähitellen niin laajaksi kuin mahdollista, jotta löytyy yksilöllisesti riittävän laaja ja monipuolinen ruokavalio. FODMAP-rajoitettua ruokavaliota ei siis saa ns. jättää päälle, vaikka oireet vähenisivät selvästi.

Runsaasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät esimerkiksi:

• sienet
• ruis, ohra, vehnä
• herneet, pavut, linssit
• luumu, mango, nektariini, omena, aprikoosi, kirsikka, päärynä, vesimeloni, persikka
• sipuli, tankoparsa, valkosipuli, purjo, maa-artisokka, kaali, kukkakaali
• hunaja
• frukto-oligosakkaridi (FOS), inuliini (ovat prebiootteja)
• ksylitoli, mannitoli, maltitoli, sorbitoli, laktitoli, isomalti, erytritoli, fruktoosi (ovat makeutusaineita)

Lisäksi kannattaa olla tarkkana kuitua sisältävien maitotaloustuotteiden kanssa: Maito ei sisällä luontaisesti kuitua, vaan se on lisätty niihin teollisesti. Maitotaloustuotteiden valmistuksessa käytetään erityisesti frukto-oligosakkaridia (FOS) ja inuliinia.

FODMAP-rajoitteinen ruokavalio auttaa toiminnallisten oireiden vähentämisessä myös refluksitaudissa, haavaisessa paksusuolitulehduksessa silloin, kun hyvästä lääkehoidosta huolimatta vatsa oireilee kipuilemalla, turvottelemalla, ilmavaivoin ja ulostamisongelmin, ja keliakiassa silloin, kun tarkka gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ei ole yksistään tuonut riittävää apua vatsakupuihin, turvotteluun, ilmavaivoihin, närästykseen ja ulostamisongelmiin.

Vaikeista vatsavaivoista kärsivän kannattaa FODMAP-rajoituksen lisäksi huomioida ruokavaliossa myös nämä:

• Annoskoko ja säännöllinen ateriarytmi. Annoksien tulisi olla kohtuullisen kokoisia ja syödä riittävän usein eli ainakin viisi kertaa päivässä. Suurikokoiset ja epäsäännöllisinä aikoina syötävät annokset voivat aiheuttaa vatsavaivoja, vaikka ateriat olisivat vatsaystävällisiä.

• Ruoka ei ole runsasrasvaista, jos on herkkä turvottelulle ja/tai ripulille. Erittäin rasvainen ruoka saattaa herkistää kivulle/turvottelun tunteelle ja mahdollisesti ripulille.

• Ruoka ei ole hyvin mausteista.

• Syö rauhallisesti hotkimatta ja pureskele ruoka hyvin. Nielty ilma voi aiheuttaa kaasuongelmia ja turvottelua etenkin niillä, joilla ei ole voimakasta/kunnollista röyhtäilyrefleksiä. 

• Lääkkeissä makeutusaineena oleva sorbitoli, ksylitoli tai muu sokerialkoholi (laktoosi, isomalti, laktitoli, maltitoli, mannitoli).
  

• Hiilihappopitoisten juomien rajoitus. 

• Kahvin ja muiden runsaasti kofeiinia sisältävien juomien rajoitus, jos on ripuli- tai ylävatsavaivaa. Yksi kupillinen kahvia siedetään yleensä varsin hyvin ja tummapaahtoinen kahvi on usein paremmin siedetty kuin vaaleapaahtoinen kahvi. Kahvi aktivoi hieman ruoansulatuskanavan toimintaa, joten ummetusvaivoista kärsivän ei yleensä kannata jättää kahvin juontia.

• Alkoholijuomat erityisesti kahta alkoholiannosta suurempina kerta-annoksina. Alkoholijuomat aiheuttavat herkästi ylävatsavaivoja hidastamalla mahalaukun tyhjenemistä ja heikentämällä ruokatorven alemman sulkijalihaksen painetta. Puna- ja valkoviini ovat kokemusperäisesti melko hyvin siedettyjä. Valkoviini voi tosin olla ongelmallinen, jos on refluksitauti. Joissakin oluissa on runsaasti arabino-ksylo-oligosakkaridia (AXOS). Se käyttäytyy kuin FODMAP-hiilihydraatti paksusuolessa, vaikka sitä ei ole virallisesti luokiteltu FODMAPiksi. Yhdessä hiilihapon kanssa AXOS on todennäköinen syy, miksi olut aiheuttaa runsaammin juotuna vatsavaivoja.
  

• Myös edellisenä päivänä syödyt ruoat vaikuttavat oireisiin, koska ruoka viipyy suolistossa useita tunteja, jopa yli vuorokauden.

Ruokavalion lisäksi toiminnallisten vatsavaivojen esiintymiseen vaikuttavaa myös mm. stressi, unen puute ja juhliminen, joten pelkän ruokavalion avulla ei päästä täydelliseen oirekontrolliin, vaikka kyse olisi tehokkaimmasta tunnetusta ruokavaliosta. Säännöllinen liikunta, riittävän hyvä ja pitkä uni, stressinhallinta sekä säännöllinen elämä auttavat vähentämään vatsaoireita FODMAP-rajoituksen ja muiden ruokavaliossa huomioitavien asioiden lisäksi.

Lähteitä:

Laatikainen Reijo, Herkän vatsan valinnat

Mutanen Marja, ym., Ravitsemustiede

Rinta Mikko, Syö, liiku ja kehity